Tämän viikolopun olen ollut ihan yksin kotona. Lapset olivat mumminmökillä edellisen viikon ja mies lähti perjantaina hakemaan lapsia. Jäi sitten itsekin sinne viikonlopun yli. Tulee ehkä tänään takaisin. Vissiin kaipaisi aikuista seuraa ainnw, onhan siellä äitinsä, mutta ei äiti lähde ongelle iltamyöhään tuntikausiksi. Ja lasten kanssa homma on aina vähän eri.

Itse en mummin mökistä innostu, siellä on ahdasta ja yleensä siellä on tolkuttoman paljon väkeä. Nyt miehellä kävi tuuri, ovat olleet siellä vain lasten ja mummin kanssa. Miehellä alkoi loma, saisi minun puolesta jäädä pidemmäskikin aikaa, mutta ei tuo malta. On kuulemma ikävä.

Mitä ne täällä kaupungissa tekee ensi viikon kun itse olen töissä? Vielä ensi viikko, sitten lomaa...

Kyllä on outoa olla yksin. eilen kävin jumpassa ja pyöräilin kauppaan. Olen päättänyt, etten tankkaa autoa ennen elokuuta, eli nyt liikun pyörällä. Lopun ajan olenkin käyttänyt siivoamiseen tai telkun katsomiseen. Todella laadukasta. ajattelin ensin soittaa jollekin kaverille, että nähdäänkö, sit tuli sellanen fiilis, että onko vähän säälittävää soitella ja pyytää tapaamista silloin kun ei ole muuta tekemistä? Täytyy olla aikaa nähdä muita muulloinkin!!

Eli olen nauttinut vain kotonaolosta.

Tänään tuli yksi hyvä uutinen, menkat. Viikon päästä lähdemme etelään, ihanaa kun tulivat etuajassa, saa olla etelässä stressaamatta moisesta matkalla.

Kunpa nyt ensi kierrossa alkaisi jo tapahtumaan ja olisi toiveita raskaudesta... Sitä nyt pohdin, että otanko lämpömittarin mukaan. Toisaalta, nyt kun olenkin lämpöjä mittaillut, ni onpahan tiennyt, ettei tapahdu. Ei nämä menkat niin masentaneet. Oishan se kiva nähdä tapahtuuko ensi kierrossa....

Kohta lähden taas jumppaan. Saas nähä tuleeko muu perhe kotiin tänään.. On kyllä ikävä ollut.